Tanssia tuutin täydeltä

Mikael Heinrichs.
Mikael Heinrichs.
Mikael Heinrichs.
Julkaistu:

Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.

Huomenna (29.4.) kello 9.30 radion ruotsinkielisellä puolella Vega Åbolandin toimesta tärähtää. Siis paraislaisen Another Wasted Night -yhtyeen kappale Ready or Not eetteriin. Kappaleen tahtiin olisi tarkoitus tanssia oikein urakalla – kansainvälisen tanssin päivän kunniaksi, totta kai. Kappaleen yhteyteen on tehty myös koreografia, jota olisi tarkoitus seurata, mutta ainakaan oma motoriikka ei taida taipua moiseen. Koreografian voi nähdä täältä.

Tässä kohtaa eräs tanssimuisto (tai oikeastaan kaksi) herää henkiin. Sydkustens landskapsförbund -yhdistys on nimittäin peräänkuuluttanut tanssiin liittyviä muistoja ja kaikkien oman muistonsa jättäneiden kesken arvotaan peräti kaksi lahjakorttia: toinen ÅST:n esityksiin ja toinen Barker-teatterin kansainväliseen tanssiesitykseen lokakuussa.

Tanssimuistot (joko tuoreet tai hieman vanhemmat) tulisi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen pargas@sydkusten.fi. Tanssimuisteloita tullaan julkaisemaan nimettöminä Vårkulturin nettisivuilla ja muistoja otetaan vastaan 8. toukokuuta asti.

Tässä taitaa päteä sama vanha sääntö kuten lähes kaikessa. Vasta harjoitus tekee mestarin, ja jos jättää harjoittelematta taidot ruostuvat melko nopeasti.

Tässä kohtaa lienee paikallaan osallistua ns. kilpailun ulkopuolelta omalla tanssimuistelolla. Onhan lapsuudesta piirileikkeihin ja muuhun liittyviä juttuja, mutta kaikkein mieleenpainuvimmat muistot liittyvät joko bugg-tanssikurssiin johon osallistuin muutamia vuosia sitten tai omaan häävalssiin. Sitäkin olisi ehkä kannattanut harjoitella hieman enemmän.

Palataan siis siihen tanssikurssiin. Jo tässä vaiheessa kannattanee pyytää anteeksi kaikilta asianosaisilta tallattujen varpaiden osalta.

Allekirjoittaneen jalat kun eivät oikein suostuneet seuraamaan ennalta määrättyjä liikeratoja. Melko hauskaa kurssilla kuitenkin oli, mutta rehellisyyden nimissä kovinkaan paljoa ei tarttunut matkaan. Pysyvin muistikuva lienee se, että näytti todella siistiltä kun taitajat tanssivat vauhdikkaasti ja vaihtelevin vientitekniikoin.

Tässä taitaa päteä sama vanha sääntö kuten lähes kaikessa. Vasta harjoitus tekee mestarin, ja jos jättää harjoittelematta taidot ruostuvat melko nopeasti.

Häävalssihan yleensä kuuluu niihin hääjuhlan asioihin jotka ihmiset joko muistavat loppuelämänsä – tai vaihtoehtoisesti haluavat unohtaa mahdollisimman nopeasti. Toki se taitaa jostain videoltakin löytyä ja totta kai muistan kappaleen, mutta se miten varsinainen valssi onnistui – siitä minulla ei ole minkäänlaista muistijälkeä.

Ehkä sitä videota pitäisi katsoa joku kerta?

Mikael Heinrichs 050 306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi