Letkeää kesää

Sen jälkeen kun ÅU-kollega Hannes Nyberg lehden sivuilla tunnusti pitävänsä Allsång på Skansen -ohjelmakonseptista, kai minunkin on myönnettävä että se kolahtaa meikäläiseen. Samaan aikaan saimme viime viikolla kokea ihan kotikutoisenkin version yhteislauluiltamasta, kun jokavuotinen (ainakin jo kolmena vuotena järjestetty) tilaisuus Skräbbölen myllyn kupeessa keräsi kivasti väkeä. Yhteislaulutilaisuuden primus motoreina toimivat Ralf Eriksson ja Kerstin Stubb.

Vaikka en millään tavalla voi kehuskella laulutaidoillani, näissä tilaisuuksissa on sitä jotakin. Kun on hetken aikaa kuunnellut muiden laulua, uskaltaa itsekin lähteä avaamaan äänijänteitä, vaikka penkkkinaapuri saattaakin olla asiasta toista mieltä.

Kuten totesin viime viikolla nettiotsikossa: ”Lisää yhteislaulua kansalle”. Tämänkaltaiset tilaisuudet voisivat hyvinkin olla näkyvämmässä asemassa Paraisten kesätarjonnassa.

Tuskinpa kukaan teatteriyleisössä on kovin näreissään jos hyräilee hieman mukana ”The Blizzardin” esiintyessä? On nimittäin todella vaikeaa istua tuppisuuna siinä kohtaa!

Tammisaaressa Café Gamla Stan on jo pitkään profiloitunut loistavalla trubaduuritarjonnalla. Yhteislauluakin on ollut tarjolla. Tästä voisi joku kahvila Paraisillakin ottaa mallia. Itse ajattelen ensi kädessä Sattmarkin kahvilaa, Sollidenin leirintäaluetta, vierassatamaa tai Fredrikantupaa potentiaalisena pitopaikkana. Ainakin Sattmarkissa on panostettu kiitettävästi esiintyjiin kesäkuukausien aikana. Esimerkkinä tulevana lauantaina siellä esiintyvä Jussu Pöyhönen. Lisäksi heidän tilaisuutensa ovat useimmiten pääsymaksuttomia. Sollidenillä esiintyi viime perjantaina puolestaan Allan & The Astronauts.

Cityterassi, eli nykyään ”Suntti”, on valitettavasti vielä hetken aikaa rempan kourissa. Paikka on kuitenkin viime vuosina tullut tutuksi yhtenä livemusiikin tarjoajana Paraisten (liian lyhyessä) kesässä. Musiikkitarjontahan ei tosin aivan ole yhteislaulukonseptiin sopivaa, mutta vaihtelu virkistää.

Nostalgiaan taipuvaisen kannattaa toki suunnata myös hieman edemmäs kalaan. 17. heinäkuuta asti Lillholmenin teatteripaviljongissa pääsee maistelemaan rautaisannosta kasaria, kun Teaterboulage esittää Doris – Flickan i läderrock -näytelmän vielä seitsemän kertaa. Sekin poikkeaa jonkin verran yhteislaulukonseptista, mutta tuskinpa kukaan teatteriyleisössä on kovin näreissään jos hyräilee hieman mukana ”The Blizzardin” esiintyessä? On nimittäin todella vaikeaa istua tuppisuuna siinä kohtaa!

Mikael Heinrichs

050 306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi