Huomista odotellessa
Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.
TGIF! Thank God it’s Friday. Tätä kyseistä akronyymiä ei ehkä käytetä huomenna aivan yhtä positiivisissa merkeissä kuin tavallisesti. Huominen päivä voi nimittäin eräiden ammattiliittojen poliittisen mielenilmauksen ja Helsingin Rautatientorin mielenosoitukseen osallistumisen johdosta aiheuttaa monelle ylimääräisiä harmaita hiuksia.
Julkinen liikenne seisoo suuressa osassa maata Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n päätöksen myötä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että linja-autoliikenne saaristoon sekä Paraisten ja Turun välillä jää ajamatta perjantaina kello 03:n ja lauantaina kello 03:n välisenä aikana. Yhteysalusliikenne ja lossit saattavat niin ikään pysähtyä perjantaina kello 11–13 välisenä aikana.
Koulut, päiväkodit ja kaupungin muut toiminnot eivät kuitenkaan pysähdy. Toisin sanoen melko monelle saattaa tulla mutkia matkaan aamulla lasten koulumatkan ja oman työ- tai muun matkan suhteen. Paraisten sisäiset koulukuljetukset kulkevat normaalisti, mutta linjaliikenteen mukana kouluun matkaaville lapsille ja nuorille on keksittävä vaihtoehtoinen tapa kulkea.
Monet yrittäjät ovat ilmaisseet huoltaan ammattiliittojen vallasta pakottaa Suomi polvilleen, varsinkin kun suurin osa asioista joita vastaan liitot protestoivat ovat sellaisia, joita yrittäjät eivät edes tunnista. Mikä se sellainen palkallinen loma ja pyhälisä onkaan?
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoittaa omalta osaltaan poliittisen lakon maksavan pahimmillaan Suomelle jopa 700 miljoonaa euroa – mikäli kaikki työntekijät jäisivät pois töistä perjantaina. Näin suurta laskua ei kuitenkaan ole luvassa, sillä koko maa ei todellakaan pysähdy huomenna.
Suurin kysymys lieneekin jatkon suhteen. Kuka ottaa lusikan kauniiseen käteen – ja millaisen painostuksen jälkeen? Onko perjantain mielenilmaus vain myrskyvaroitus suurempia lakkoja ja mielipideilmauksia ennen?
Jollain tavalla tuntuu siltä, että meillä ei edes ole varaa kovin suuriin mielenilmauksiin työntekijöiden puolelta armon vuonna 2015. Toisaalta mantra saavutettuista eduista ja niistä luopumatta oleminesta elää ja voi hyvin melko monen mielessä. Kuinka tässä vielä käykään?
Mikael Heinrichs
050 306 2004/mikael.heinrichs@fabsy.fi