Lähempänä lopputurnausta

Kun paraislainen Mattias Gestranius eilen illalla yhdessä tuomaritiiminsä kanssa asteli Estadio Metropolitanon nurmelle tuomitsemaan Atletico Madridin ja AS Monacon välistä jalkapallon Mestareiden liigan lohkovaiheen ottelua, hän otti samalla ison askeleen kohti jotain sellaista, josta suomalaiset (mies)jalkapalloilijat saavat toistaiseksi vain unelmoida.

Todennäköisyys sille, että Gestranius jonain päivänä tuomitsee ottelun miesten EM- tai MM-lopputurnauksessa, on nimittäin huomattavasti suurempi kuin se, että miesten maajoukkue esiintyisi vastaavassa turnauksessa. Näin siitäkin huolimatta, että uuden Nations League -kilpailun myötä mahdollisuudet selviytyä karsintojen kautta lopputurnaukseen hieman kasvavatkin.

Naistuomarikolmikko Tonja Paavola, Kirsi Heikkinen ja Anu Jokela sen sijaan ovat jo tämän merkkipaalun saavuttaneet naisten arvokisjoen osalta – EM-, MM- ja Olympialopputurnaukset on jo käyty.

Turun urheilutoimittajat ovat jopa jo heittäneet ilmoille ajatuksen Gestraniuksen nimeämisestä Varsinais-Suomen Vuoden urheilijaksi, mutta se ei ole sääntöjen puitteissa mahdollista.

Perusteluissa on kuitenkin tuotu esille muun muassa sitä, että huippu-erotuomarilta vaaditaan runsaasti samoja ominaisuuksia kuin huippu-urheilijoiltakin.

Entäpä Vuoden urheiluteko? Hyvin mahdollista.

Se tosiasia, että edellisestä vastaavan tason tuomaritehtävästä on kulunut 23 vuotta, tekee saavutuksesta entistä upeamman.

Siitä ei kuitenkaan ole kulunut kovinkaan montaa vuotta, kun valtakunnan suurimmat erotuomarinimet löytyivät jääkiekon puolelta. Kuka urheilun ystäväpä ei muistaisi nimiä Seppo Mäkelä, Marko Lepaus, Jari Levonen, Unto Wiitala, Pertti Juhola, Karl-Gustav Kaisla, Reijo Ringbom, Markku Kruus ja niin edelleen?

Ennen vanhaan jääkiekkoerotuomarit olivat kaiken lisäksi aivan eri tavalla ”julkkiksia”, sillä nykyään jääkiekossa on siirrytty anonyymimpään käytäntöön, jossa erotuomareilla ei ole edes nimeä selässä – vaan he esiintyvät nykyään pohjoisamerikkalaiseen tapaan pelkällä numerolla kaukalossa.

Erotuomarien kohdalla on todettava, ettei Suomesta taida tällä hetkellä löytyä kovinkaan montaa ammattierotuomaria. Heidän on yhdistettävä tuomarityö, fyysinen harjoittelu sekä jatkokoulutus tavalliseen päivätyöhön. Toki useat työnantajat ovat joustavia, mutta pääasiallinen elanto tulee kuitenkin muualta kuin tuomaritehtävistä.

Eräs harvoista entisistä ammattituomareista Suomessa löytyy juuri jääkiekon puolelta. Jyri Rönn tuomaroi neljän kauden ajan (2011–2015) ammatikseen Venäjän KHL-liigassa.

Paraisilta löytyy tunnetusti melkoisen vakuuttava tuomarikatras. Jalkapallossa nimet Lina Lehtovaara, Tony Asumaa ja Helge Blåberg tulevat ensimmäisinä mieleen. Käsipallossa Stig ”Jompa” Eriksson ja Jan-Erik Leandersson, yleisurheilussa Ingmar Söderblom...

Myös nuoria alan osaajia on tuloillaan kiitettävästi – ja silloinhan on ensiarvoisen tärkeää, että läheltä löytyy myös esikuvia.

Kun seuraavan kerran aiot korottaa ääntäsi ja huutaa jonkun lajin tuomarille, mieti vielä kertaalleen. Ansaitseeko tuomari todellakin sinun haukkusi?

Mikael Heinrichs 050-306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi

Lue myös: Gestranius viheltää Mestareiden liigaa

Lue myös: Gestranius opettelee VAR-tuomarointia

Lue myös: Mattias Gestranius: Suurin haaveeni on viheltää ensi kesänä Paraisten derby