Onko tällainen todellakin "ihan ok"?
Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.
"Myös Paraisilla", "No niin, nyt täälläkin", "Nii-in, tätähän tässä odotettiinkin". Onpa synkkää luettavaa nuo Facebookin ja muiden kanavien kommenttikentät kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Norrgårdin kiinteistön tuhopolttoyritykseen liittyen. Kyseisessä vuonna 1907 rakennetussa talossa olisi vielä neljän kuukauden ajan tarkoitus järjestää kansalaisopiston alaisuudessa kursseja lapsille, eläkeläisille ja muille.
Siellä on kangaspuita, liikuntavarusteita ja taidetarvikkeita joita nuoret, vanhemmat ja eläkeläiset käyttävät.
Olemmeko todellakin vajonneet niin alas, että tällaisten pyromaanien hääräilyt ovat niin jokapäiväisiä, etteivät ne suuremmin meitä hetkauta? Joku yrittää sytyttää vanhan talon palamaan, talon joka sijaitsee aivan ratsastustallin vieressä (rautalangasta väännettynä: huomaa vastaava argumentointi jota toisissakin yhteyksissä on käytetty)?
"Kuinka uskallamme antaa tyttäriemme olla yksin tallilla kun tänne tulee kaiken maailman pakolaissetiä?" jotkut kyselivät kun kävi ilmi että Norrgårdsista tulee keväästä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Haluaisin kysyä vähän samaa, kuinka uskallamme kävellä kaupunkimme kaduilla kun täällä on kaiken maailman pyromaaneja ja asemiehiä vapaana?
Eikö todellakaan riitä että seurantalo poltettiin maan tasalle? Onko tällainen todellakin "ihan ok"?
Mikael Heinrichs
050 306 2004/mikael.heinrichs@aumedia.fi