Auringon tanssi ja muita pääsiäisperinteitä
Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.
Turunmaan saaristossa oli entisaikaan tapana nousta varhain pääsiäissunnuntain aamuna jotta näkisi auringon tanssivan.
Pääsiäispäivää vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi, sanotaan että koko luomakunta iloitsee ylösnousemuksesta ja siksi aurinko tanssii juuri tuona aamuna. Perinteen mukaan elämä palaa pääsiäissunnuntaina ja siksi on sopiva tapa toivottaa kevät tervetulleeksi nousemalla ylös aikaisin aamulla ja katsomalla tanssiiko aurinko.
Kevään saapuminen on ollut merkittävää maatalousyhteiskunnassa. Kevät toi valon ja lämmön, elämä palasi ja oli tärkeää toivottaa kevät tervetulleeksi eri seremonioiden ja rituaalien kanssa. Kevään tuloa kannattaa juhlia vielä nykyäänkin ja vaikka ei olisi uskovainen on juuri pääsiäissunnuntai tähän sopiva päivä. Esimerkiksi että nousee varhain sunnuntaiaamuna ja näkee auringon tanssivan. Itse olen juuri nyt liian väsynyt aamuisin noustakseni niin aikaisin vapaapäivänä, mutta ehkäpä ensi vuonna.
On valtavasti erilaisia pääsiäisperinteitä, joita voi noudattaa vaikka ei olisikaan aamunvirkku. Åboländska magasinet- lehden teemanumerossa vuodelta 1985 kerrotaan turunmaalaisista vuotuisista juhlista. Turunmaalla sanottiin että pääsiäisviikko on sumuinen ja harmaa siihen asti kunnes pitkäperjantai on ohi. Pääsiäisviikon sanottiin olevan vakavan ja hiljaisen viikon alku oli työntäyteinen. Kiirastorstaina tehtiin mämmi, joka sai olla hellalla koko päivän ja kaikki saivat auttaa taputtelemaan sen kylmäksi.
1800-luvun alussa ja puolivälissä uskottiin että noidat menivät pääsiäisenä Kyöpelinvuorelle. Uskottiin että kaikki noidat muuttuivat harakoiksi ja lensivät Kyöpelinvuorelle maksamaan paholaiselle voiveroa. Luen että siksi pitkäperjantain ja pääsiäispäivän välisenä aikana ei nähdä harakoita. Pääsiäisnoitia saattoi nähdä jos istui kolme kertaa muutetun talon katolla. Tuolloin oli tärkeää pitää ikkunat ja pellit kiinni, jotta noidat eivät eksyisi sisälle.
En valmista mämmiä kiirastorstaina enkä myöskään istu jonkun talon katolla tähystämässä noitia. Mutta luultavasti yksi vanha perinne kuuluu pääsiäiseeni– nimittäin pääsiäismunien syöminen. Syömme pääsiäismunia pääsiäisenä koska munat ovat kuuluneet paaston aikana kiellettyihin ravintoaineisiin ja myös siksi että linnut eivät munineet talvella. Pääsiäismuna on talven jälkeen tulevan uuden elämän vertauskuva. Pääsiäismunien syöminen oli vanha perinne Turunmaalla, mutta kaikille se ei ollut mahdollista. Vuonna 1924 syntynyt paraislainen kertoo Åboländska magasinet-julkaisussa seuraavan tarinan:
Äiti kertoo että entisaikaan lapset saivat lähteä pyytämään pääsiäismunia jos kotona ei ollut kanoja. Pieni tyttö tuli Ontalan kylässä asuvan tädin luokse. Tädillä oli vain yksi kana. Tyttö pyysi ujosti jos hän voisi saada pääsiäismunan, mutta sai kuulla että kana ei ollut vielä aloittanut munimista.
”Onpas se hölmö kana, sillä on kyllä jokin iso vika”, sanoi tyttö ja sen jälkeen sanottiin että jollakin oli iso vika niin kuin Ontalan kanalla.
Toivotan kaikille oikein mukavaa pääsiäistä!
Marina Saanila
suomennos Leena Lehtonen