Joulusta
Tämä on mielipidekirjoitus, mielipiteet ovat kirjoittajan omat.
Uutta ovat ne tuhannet joulukalenterit! Nyt ei enää riitä partiolaisten paperinen joulukalenteri, missä luukun 24 kuvassa on joko Jeesus seimessään tai itse joulupukki, vaan nyt pitää olla elävä kalenteri ja TV:stä tulee niin useita joulukalentereita, että sormi menee suuhun, kun surffailee yhdeltä kanavalta viidennellekymmenennelle ensimmäiselle.
Se, että joulupukin säkissä olisi lahja kaikille maailman lapsille, on suurta liioittelua, ellet sattunut tietämään! Kukaan ei mene tuohon valheeseen. Lapset eivät ole niin tyhmiä. He tietävät myös, että porot eivät lennä.
Meidän joulupukkimme ei puristaudu sisään savupiipusta, koska meillä on hieman edistyneemmät piiput meidän torpissamme. Amerikassa ne ovat suoria ja taivaan polttavia variksille, ilmeisesti.
Avotakkojen edessä emme enää palele, niistä kun ei tule lämpöä ja meidän joulupukkimme valitsee toisen reitin tullessaan koteihimme. Niin, ja ne sukat, joita amerikkalaiset ripustavat takan reunalle! Aika lailla pieniä lahjoja niihin mahtuu, sanoisin. Paljon joulun kuvassa on huijaamista ja vilunkia. Ja kaupantekoa…
Joo, mutta okei, joululla on kuitenkin tärkeä rooli tässä kaamoksen ajassa. Tauko, juhla, jolloin saa nauttia punaisesta, kimalteesta, kuusen tuoksusta, riisipuurosta ja lasten loistavista silmistä…
Ja vielä yksi asia: En ymmärrä alkuunkaan tätä Whamageddonia, sen tunnustan tässä julkisesti. Sorry.
Rauhallisia pyhiä itse kullekin!
Skini Lindgård
Kulttuuri on lähinnä sydäntäni.
käännös Timo Järvenpää